Historia


Pyhtään Mäntyrinne ry:n perustaminen

Vanhustenhuolto ja vanhusten asumisolot olivat vilkkaan kansalaiskeskustelun kohteena myös 1970-luvulla. Monilla paikkakunnilla perustettiin yksityisiä yhdistyksiä vanhusten asumisoloja parantamaan.

Myös Pyhtäällä kokoontui aktiivisia kuntalaisia vanhusten ja eläkeläisten asunto-olojen parannustoimia suunnittelemaan. Pyhtään Vanhustenhuoltoyhdistys ry perustettiin sitten maaliskuussa 1974 tätä tarkoitusta varten. Yhdistys muutti nimensä Pyhtään Mäntyrinne ry:ksi syksyllä 2013.

Alkuvaiheessa yhdistyksen selkeänä tavoitteena oli palvelutalon saaminen Pyhtään kirkonkylään. Suunnitelmissa oli, että vanhusten palvelutalo tulisi aikanaan antamaan ”ruokapalvelua, kuntoutusta, harrasteita, kerhotoimintaa ja asuntoja”.

Palvelutalon hyväksi ryhdyttiin tarmokkaasti keräämään varoja; järjestettiin tempauksia, lounastilaisuuksia, myyjäisiä ja arpajaisia.

Raha-automaattiyhdistys selvitti tuoreelle yhdistykselle rahoittavansa asuntoja, ei palvelutaloa. Näin ollen kirkonkylään rakennettiin vanhusten rivitalo, johon ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan kesällä 1977 (Rusko, 10 asuntoa).

Heti seuraavana vuonna lähdettiin liikkeelle Siltakylän rivitalon puolesta. Ketunmäen rivitalo (20 asuntoa) valmistui kesällä 1980. Koska asunnoille oli paljon kysyntää, seuraava vaihe olikin Siltakylän toisen rivitalon rakentaminen v. 1985 (Karhunmäki, 10 asuntoa).

Muutaman vuoden päästä rakennettiin myös kirkonkylään toinen rivitalo, Isoherikki v. 1989 (9 asuntoa).

Näin oli yhdistyksen toimesta rakennettu 15 vuodessa yhteensä 49 vanhusten ja vammaisten rivitaloasuntoa.

Palvelutalo Mäntyrinteen perustaminen

1990-luvulle tultaessa pyhtääläiseen vanhustenhuoltoon avautui uusia näkökulmia. Pyhtään kunnan sosiaali- ja terveysosastolla pohdittiin silloisen vanhainkodin tulevaisuutta. Tilat olivat vanhat ja huonokuntoiset ja ne koettiin epätarkoituksenmukaisiksi ja erityisesti muistisairaiden ihmisten hoidon kannalta hankaliksi.

Vanhustenhuoltoyhdistyksestä Pyhtään kunta löysi yhteistyökumppanin, joka oli valmis rakennuttamaan vanhainkotihoitoa korvaavat ryhmäasumisen tilat sekä palvelukeskuksen. Palvelukeskusta tarvittiin tuottamaan kotona asumista tukevia palveluita. RAY:n rakentamisavustuksia koskevien ehtojen mukaisesti yhdistys sitoutui myös tuottamaan rakennettavissa tiloissa järjestettävät palvelut.

Kunta puolestaan sitoutui hankkimaan nämä palvelut Vanhustenhuoltoyhdistykseltä, kuten avustusehdoissa määriteltiin. Ostopalvelusopimus tehtiinkin sitten vuonna 1996 (kymmeneksi vuodeksi palvelujen aloittamisajankohdasta lukien).

Palvelutalon rakennuttaminen oli Vanhustenhuoltoyhdistykselle iso haaste, vaikka se olikin harjaantunut rivitalojen rakennuttaja. Suunnittelutyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä kunnan edustajien.

Kun palvelutalo Mäntyrinteen (44 asukaspaikkaa) toiminta alkoi lokakuussa 1997, kunta lakkautti vanhainkotinsa. Palvelut siirryttiin ostamaan Vanhustenhuoltoyhdistykseltä, nyt avohoidon muodossa. Muutos oli suuri kaikille osapuolille.

Vuosien myötä Mäntyrinteen toiminta on muotoutunut ja hioutunut. Palvelutalo on asukkaiden koti, ei laitos, ja talossa asutaan, eletään ja tehdään työtä sen mukaisesti. Hoitotyötä tehdään kuntouttavalla työotteella. Palvelutalon elämään pyritään luomaan rikkautta ja lämpöä. Vanhustenhuoltoyhdistyksen perustamisvaiheen pioneerien edistyksellinen näkemys siitä, että palvelutalo tulisi aikanaan antamaan ”ruokapalvelua, kuntoutusta, harrasteita, kerhotoimintaa ja asuntoja” on toteutunut.

Pyhtään Mäntyrinne ry:n hallitukset vv. 1974 – 2015